Suurtaajamien tempauskonsepti ei välttämättä toimi edes Jkl:n kokoisessa ihmistihentymässä. Esm edes Jkl:ssä ei voi kilpailuttaa elokuvateattereita ja markettikilpailutuksessa melkeinpä tarvitsee auton tai kimppukuljetuksen, jos aikoo ostaa muutakin samalla. Lisäksi, verrattuna emo-Carrotmobin ensimmäiseen tempaukseen, päivittäistavarakauppa on Suomessa varsin ketjuuntunut.
Olisi hyvä löytää pientaajamille ja myös laajoille alueille soveltuvia tempausmalleja - valtakunnallisten tempausten lisäksi. Ohessa Ningin kahden ensimmäisen päivän aikana syntyneitä ideoita eri ryhmissä. Kilpailutetaan:
1) ketjuja laajalla, rajatulla alueella, jolloin lähes jokainen voi osallistua ketjujen myymälöiden kautta
2) jotain logistista toimintoa, kuten kodinkoneiden kierrätyskuljetusta
3) myymälöihin, jotka hoitavat jotain logistista toimintoa, kuten kierrätyspistettä, tehdään lisäostoja samalla kun viedään / viedätetään rojua
4) paikallistuottajia, joilla on jakelua taajamiin, kuten viljelijät tai jalostajat. Tällöin kilpailutus voisi kohdistua kauppaan, ketjuun tai viljelijään
Voisi kilpailuttaa vaikka partureita tai kampaamoja.
Lähkökohtaisesti kilpailutettavan kohteen ei tarvitse olla jakelupiste (vrt. USA:n sekatavarakauppa tai Hgin Juttutupa). Se voi olla mikä tahansa porras tuotteen tai palvelun elinkaaressa alkutuotannosta alkaen, myös loppupää mitä kilpailutettava tekee kulutuksen jälkeen.
Toivottavasti ajan myötä kehittyy runsas kirjo kaikkialle soveltuvia toimintamalleja.
Tagit:
Jaa
-
▶ Vastaa tähän